Kohti onnellista elämää: tunneäly
Mitä on tunneäly?
Tunneäly on kyky tunnistaa, ymmärtää ja hallita omia ja muiden tunteita. Tunneäly koostuu useista eri osa-alueista, kuten itsetuntemuksesta, empatiakyvystä, ja sosiaalisista taidoista. Opiskelen parhaillaan MBA-tutkintoa teemalla leadership & sustainability, ja opintojen puitteissa olen jo useampaan otteeseen törmännyt artikkeleihin, joissa korostetaan tunneälyn merkitystä työelämässä ja johtamisessa, ja kuinka sitä tulisi pyrkiä jatkuvasti kehittämään itsessään. Uudempi tutkimustieto jopa rinnastaa tunneälyn (EQ, SQ, CQ)* perinteiseen älykkyyteen (IQ)*, kun arvioidaan sen merkitystä johtamisessa ja mielekkään työelämän muodostumisessa. Paljon puhutaan myös siitä, kuinka perinteinen älykkyys (IQ) on suurelta osin perittyä mutta muut älykkyyden osa-alueet (EQ, SQ, CQ) ovat opittuja. Ja vaikka tunteet voi joskus sabotoida selkeää ajattelua, niiden on tieteellisesti osoitettu olevan välttämätön rationaalisen ajattelun ja päätöksenteon edistäjä (Goleman 2001). (*IQ = älykkyysosamäärä, EQ = tunneäly, SQ = sosiaalinen äly, CQ = muutosäly)
Tunneäly liittyy myös muutoksiin, joita työelämään sekä myöskin muuhun elämään mahtuu kasvavalla trendillä. Tutkimustiedon valossa johtajat vailla kehittynyttä tunnälyä voivat olla kykenemättömiä viemään läpi onnistuneita muutoksia organisaatioissaan (Issah 2018). Itse menisin vielä pidemmälle ja väittäisin, etteivät ihmiset vailla kehittynyttä tunneälyä voi olla aidosti onnellisia. Toisin sanoin, uskon, että kehittynyt tunneäly edistää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja onnellisuutta. Parasta tässä on se, että ihan kuka tahansa voi kehittää tätä ominaisuutta itsessään.
Tunneälyyn liittyy itsetuntemus, kyky tunnistaa ja hallita omia tunteitaan, empatiakyky sekä ihmissuhdetaidot. Tunneälyn kehittäminen edellyttää kykyä ymmärtää ja hallita tunteita sekä itsessä että muissa. Näiden asioiden tarkastelun voi aloittaa vaikkapa siitä, että opettelee tunnistamaan omasta arjestaan erilaisia tilanteita ja asioita, jotka triggeröivät ja aiheuttavat tunnereaktion. Jotkut meistä tuntevat vahvemmin kuin toiset ja myös reagoivat voimakkaammin erilaisiin ärsykkeisiin. Pahimmillaan tunnekuohun ottaessa ihmisestä vallan, sitä siirtyy niin sanotusti matkustajan paikalle eikä ole enää kontrollissa omasta toiminnastaan. Tällaiset tilanteet voivat olla pelottavia sekä itselle että muille, joten omia tunteita on hyvä oppia havainnoimaan, tunnistamaan ja hallitsemaan.
Kuinka kehittää tunneälyä?
Tunneälyä voi kehittää sekä itsenäisesti että vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Vertaistukea voi löytyä lähempää kuin uskoisikaan, sillä luulen että meillä kaikilla ihmisillä on jossain elämänvaiheessa kipuilua tunne-elämän kanssa. Minulla ainakin on ollut. Ajattelen myös niin, että tehtäväni vanhempana on auttaa lapsiani kehittämään tunneälyä jo varhain, sillä se voi auttaa heitä luomaan terveitä ihmissuhteita ja olemaan onnellisia. Lisäksi ihmisten välisen vuorovaikutuksen siirtyessä yhä enemmän digitaaliseen maailmaan, on olemassa todellinen riski, että nykyajan lasten tunnetaidot jäävät alikehittyneiksi ellei niitä tietoisesti harjoitella.
Listaan tähän alle asioita, joiden äärelle yritän säännöllisesti pysähtyä kehittääkseni tunneälyä itsessäni. Pyrin tekemään näitä harjoitteita säännöllisesti, mutta voin heti samaan hengenvetoon todeta, että huomaan silti arjessa olevani epätäydellinen ja epäonnistuvani ajoittain lähes kaikilla osa-alueilla. En kuitenkaan lannistu siitä, sillä tiedostan että tunneälyn kehittäminen on jatkuva prosessi, kenties koko elämän mittainen. Olen myös ajatellut niin, että itseni kehittäminen on rakkaudenosoitus lähimmäisilleni, kuten puolisolle ja lapsille, ja heitä varten todella haluan olla paras versio itsestäni. Lisäksi olen huomannut pitkällä aikavälillä positiivisia muutoksia itsessäni ja suhtautumisessani asioihin. Toki ikä ja elämänkokemus tukevat osaltaan tunne-elämän kypsyyttä, mutta uskon myös, että johdonmukainen itsetutkiskelu ja harjoittelu todella auttavat kehittämään tunneälyä ja vaikuttavat myönteisesti ihmissuhteisiin sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Suosittelen sitä ihan kaikille.
Vinkkejä tunneälyn kehittämiseksi
Itsetuntemus: Pysähdy pohtimaan tunteitasi ja yritä tunnistaa niitä sitä mukaa kun ne ilmaantuvat. Hyväksy ne sellaisina kuin ne ovat ja anna niiden tulla ja mennä, mutta älä anna niiden hallita sinua. Pyri myös ymmärtämään triggereitä, jotka laukaisevat emotionaalisen reaktion itsessäsi tietyissä tilanteissa ja pohdi miten ehkä aiemmin elämässä (kenties jo varhaislapsuudessa) opitut käyttäytymismallit vaikuttavat sinuun ja toimintaasi. Haitallisista käyttäytymismalleista voi ja kannattaa tietoisesti pyrkiä luopumaan.
Itsesääntely: Voit opetella hallitsemaan tunteitasi. Haastavissa tilanteissa voit kokeilla esimerkiksi syvää hengitystä, mindfulnessia tai lyhyitä taukoja rauhoittumiseen. Pyri ennakoimaan ja tunnistamaan tilanteita, joissa tunteet meinaavat vyöryä ylitsesi. Päätä etukäteen miten aiot toimia ko. tilanteissa.
Empatiakyky: Kasvata kykyäsi ymmärtää ja myötäelää muiden tunteita. Harjoittele aktiivista kuuntelua, näkökulman ottamista ja aitoa kiinnostusta ihmisten elämäntilanteisiin ja -kokemuksiin.
Ihmissuhdetaidot: Rakenna ja vaali positiivisia suhteita muihin ihmisiin. Sijoita aikaa ja näe vaivaa yhteydenpitoon ihmisten kanssa ja pyri ylläpitämään yhteyttä muihin myös syvemmällä tasolla. Voit kehittää ihmissuhteitasi esimerkiksi kiinnittämällä huomiota vietintätapaasi. Kiinnitä huomiota myös ei-verbaaliseen kommunikaatioon, kuten kehonkieleen, eleisiin ja ilmeisiin.
Konfliktinratkaisu: Omaksu rakentavia konfliktinratkaisukeinoja. Keskity pinnan alla olevien tunteiden ja ongelmien ymmärtämiseen, yhteisen sävelen löytämiseen ja ratkaisujen etsimiseen, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Harjoittele empaattista viestintätapaa ilmaisemalla ymmärrystä ja käyttäen ilmauksia, kuten “näen, miltä sinusta tuntuu”. Mieti, osaatko viestiä rakentavasti konfliktitilanteissa ja pystytkö haastavissa tilanteissa tekemään rakentavaa yhteistyötä rauhallisesti ja kiihtymättä. Pyri kehittämään positiivinen ja kannustava viestintätyyli, sillä metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan.
Läsnäolo: Harjoittele mindfulness-käytäntöjä oppiaksesi olemaan läsnä ja keskittyneenä erilaisissa arkielämän tilanteissa. Mindfulness auttaa tarkkailemaan ajatuksiasi ja tunteitasi tuomitsematta niitä, ja hyväksymään elämäsi ja kulloisetkin olosuhteet sellaisina kuin ne ovat.
Kiitollisuus ja kasvun ajattelutapa: Kasvata kiitollisuuden tunnetta itsessäsi tunnustamalla ja arvostamalla elämäsi myönteisiä puolia. Yritä joka päivä löytää ainakin yksi asia josta olet kiitollinen. Ota muutokset ja haasteet vastaan kasvumahdollisuuksina. Kehitä ajattelutapa, joka pitää takaiskuja oppimiskokemuksina eikä epäonnistumisina. Opi tunnistamaan muutoksen tarpeita itsessäsi ja elämäntilanteessasi, ja yritä löytää itsellesi ja lähimmäisillesi sopivia tapoja viedä muutoksia läpi lempeästi, jotta elämäsi olisi enemmän toiveidesi ja unelmiesi kaltaista.
Resilienssi ja sisäinen motivaatio: Kasvata sietokykyäsi suhtautumalla myönteisesti vastoinkäymisiin ja muutoksiin. Pyri sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin ja ymmärtämään, että takaiskutkin ovat osa elämää. Keskity palautumiseen ja eteenpäin menemiseen myönteisellä mielellä. Pyri tunnistamaan ja sovittamaan toimintasi sekä arvojesi että pitkän aikavälin tavoitteidesi kanssa. Aseta realistisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita ja käytä sisäistä motivaatiota ponnistelujesi ohjaamiseen.
Palaute: Pyydä muilta palautetta toiminnastasi ja tunnetaidoistasi. Ole avoin rakentavalle kritiikille ja käytä sitä henkilökohtaisen kasvun välineenä. Pysy sitoutuneena jatkuvaan parantamiseen ja oppimiseen. Lue tai kuuntele kirjoja tai etsi vertaistukea syventääksesi ymmärrystäsi ja taitojasi.
Kerro ihmeessä, jos näistä vinkeistä on apua sinulle. Ja muista, että tavoitteena ei ole olla täydellinen, sillä kukaan meistä ei ole vaikka kuinka yrittäisi.
-Elisa
