Kohti onnellista elämää: läsnäolo
Mitä on läsnäolo?
Olen välillä miettinyt, että miten niinkin itsestäänselvä asia kuin nykyhetkessä eläminen voi olla tämän päivän ihmisille niin vaikeaa? Älä ymmärrä väärin, en ole yhtään muita parempi. Sorrun jatkuvasti sitku-ajatteluun ja siihen, että odotan ja työstän mielessäni jotain tulevaa asiaa niin kovasti että se tapahtuu nykyhetken kustannuksella. Mutta entä jos elämä onkin vain sarja nykyhetkiä, niin jääkö se tavallaan elämättä jos aina vain keskittyy joko tulevaan (tai vielä pahempaa - mennesseen)? Mitä siis on läsnäolo?
Läsnäolo liittyy tiedostavaan elämäntapaan ja pyrkimykseen elää kiireettömästi, nykyhetkeen keskittyen ja arkisia asioita arvostaen. Läsnäoloa voi harjoitella arjessa erilaisilla mindfulness-harjoitteilla, kuten meditaatiolla tai hengitysharjoituksilla. Tämä voi tuntua jollekin korkealentoiselta, mutta kyse on ihan vain pysähtymisestä. Siitä, että viettää hieman aikaa päivittäin olemalla tietoinen omista ajatuksista ja tunteista tuomitsematta niitä. Siitä, että välttää multitaskaamista ja rajoittaa ruutuaikaa, ja sen sijaan pyrkii nauttimaan yksinkertaisista asioista, kuten ruokailusta tai liikunnasta, tai jopa vain hengittämisestä.
Väittäisin, että kyllä ihmiset ennen vanhaan osasivat elää hetkessä, kun elämän ääriviivat olivat yhtä suuret kuin oma pelto. Kaikki oli jotenkin konkreettisempaa, tosin ei varmasti yhtään sen helpompaa. Tämän päivän nopeatempoisessa maailmassa monet tuntevat itsensä ylikuormitetuiksi ja henkisesti uupuneiksi. Nykyihmiset elävät jatkuvassa aistiärsykkeiden tulvassa, joka kanavoituu mm. älylaitteiden ja viihdejärjestelmien kautta. Se johtaa helposti siihen, että vertailee itseään muihin ja tuntee alemmuutta vaikkapa selatessaan siloteltuja kiiltokuviaklippejä muiden arjesta. Se voi alkaa vähitellen ahdistamaan. Vaikka olen itsekin tuottanut sisältöjä blogiin ja someen vuodesta 2018, olen välillä tuntenut kadottaneeni yhteyden inspiraatioon ja selaillut Instagramia tylsistyneenä, kun algoritmi heittää eteeni koko ajan enemmän samanlaista sisältöä. Se kaventaa eikä avarra. Inspiraatio löytyy parhaiten silloin, kun mieli on avoin.
Mindfulnessin hyödyt
Läsnäoloharjoittelu voi auttaa parantamaan ihmisen fyysistä, psyykkistä ja emotionaalista hyvinvointia monin tavoin. Se voi vähentää stressiä ja ahdistusta siinä mielessä, että sen avulla opimme olemaan tietoisempia stressitekijöistä, jolloin voimme ottaa niitä vastaan tasapainoisemmin ja rauhallisemmin. Elämä joka tapauksessa heittää eteemme stressitekijöitä silloin tällöin. Impulsiivinen reagointi johtaa usein konflikteihin, kun taas tiedostava toiminta antaa tilaa tehdä parempia päätöksiä ja viestiä rakentavammin.
Lisäksi mindfulnessin harjoittaminen voi parantaa keskittymiskykyä ja tuottavuutta, sillä sen avulla koulutamme omaa mieltä olemaan tarkkaavaisempi ja läsnäolevampi. Läsnäoloharjoittelu voi myös auttaa parantamaan unen laatua ja kehittämään suhdetta ruokaan. Lisäksi se voi parantaa muistia ja kognitiota. Hiljentämällä ajatusten melun voimme paremmin hyödyntää sisäistä viisautta ja intuitiota, mikä usein johtaa laadukkaampaan päätöksentekoon. Kun pystymme suorittamaan työtehtäviä tehokkaasti, koemme suurempaa tyytyväisyyden tunnetta, mikä lisää itseluottamusta ja onnellisuutta.
Kuvittele, että heräät aamulla rauhallisena ja keskittyneenä, valmiina ottamaan vastaan mitä tahansa päivä tuo tullessaan. Ei häiriötekijöitä, jotka vetävät moniin eri suuntiin. Vain puhdas keskittyminen ja selkeys, joka ohjaa läpi jokaisen hetken, jokaisen askareen, jokaisen päätöksen. Tätä on mindfulnessin voima. Minulle tästä on ollut apua, joten kokosin tähän alle vinkkejä, kuinka voit sisällyttää läsnäoloa ja tietoisuutta jokapäiväiseen elämääsi. Uskon että se voi auttaa sinuakin olemaan inspiroituneempi ja onnellisempi.
Vinkkejä tietoisen elämäntavan omaksumiseen
Rakenna mindfulness-rutiini: Käytä joka aamu muutama minuutti mindfulness-harjoitteluun, kuten meditaatioon, joogaan, syvään hengitykseen tai tietoiseen venyttelyyn. Tämä voi auttaa luomaan keskittyneen ajattelutavan. Tee kehoskannaus päästä varpaisiin kiinnittäen huomiota tuntemuksiin, jännitteisiin ja rentoutumisalueisiin. Maadoita itsesi nykyhetkeen. Huomaa ajatuksesi ja tunteesi tuomitsematta niitä. Tunnusta ne lokeroimatta niitä hyviksi tai huonoiksi. Anna niiden tulla ja mennä itsestään. Aktivoi aistisi nykyhetkessä. Huomaa ympärilläsi olevat näkymät, äänet, tuoksut, maut ja tekstuurit tuomitsematta niitä. Uppoudu kokemukseen täysin. Tämän kaltaiset mindfulness-tekniikat auttavat kirkastamaan mielen ja rentouttamaan kehon.
Rajoita ruutuaikaa: Määritä tietyt ajat, jolloin sammutat ruudut. Tämä auttaa vähentämään häiriötekijöitä ja antaa sinun olla enemmän läsnä arjessasi. Lasten ruutuajan rajoittamisesta puhutaan paljon ja useimmat sitä tekevätkin, mutta sama koskee myös aikuisia. Omalla toiminnallaan aikuinen antaa mallin lapsille.
Lepää riittävästi: Aseta uni ja lepo etusijalle. Luo rauhoittava nukkumaanmeno-rutiini, varaa riittävästi aikaa unelle ja vältä liiallista ruutuaikaa ennen nukkumaanmenoa. Pidä lyhyitä taukoja myös päivän aikana ja ota ajoittain yhteys itseesi hengittämällä syvään. Tämä on ollut itselleni ehkä se haastavin asia, sillä vuosikausia kärsin yöheräilystä. Nyt kuitenkin läsnäoloharjoituksia tehneenä ja elämänrytmiä hidastaneena voin sanoa, että nukun yöni varsin hyvin.
Pohdiskele: Varaa aikaa pohdiskelulle ja pyri harjoittamaan kiitollisuutta elämäsi myönteisistä puolista. Tarkastele päiviäsi, käy läpi kokemuksiasi ja mieti, kuinka voit lähestyä erilaisia tilanteita tietoisesti. Keskity siihen, mitä sinulla on, sen sijaan, mitä sinulta puuttuu. Halutessasi voit myös kirjoittaa ylös ajatuksiasi ja tunteitasi tuomitsematta niitä.
Hengitä tiedostavasti: Aloita keskittymällä hengitykseen. Hengitä hitaasti, syvään ja kiinnitä huomiota jokaiseen sisään- ja uloshengitykseen. Pidä päivän mittaan säännöllisiä taukoja työstä tai opiskelusta keskittyäksesi hengityksesi. Harjoittele syvää, tarkoituksellista hengitystä palauttaaksesi itsesi nykyhetkeen aina tarvittaessa, erityisesti jos tunnet itsesi levottomaksi tai ahdistuneeksi.
Syö tiedostavasti: Kun syöt, kiinnitä täysi huomio ateriaasi. Pureskele hitaasti, nauti jokaisesta suupalasta ja arvosta makuja, tekstuureja ja tuntemuksia. Vältä häiriötekijöitä, kuten televisiota tai näyttöjä aterioiden aikana. Aloita tämä jo aamiaisella. Yhteiset ateriat tarjoavat päivän mittaan hyviä tilaisuuksia luoda yhteys lähimmäisiin, jakaa kokemus heidän kanssaan ja olla heille läsnä.
Liiku tiedostavasti: Ole läsnä liikkuessasi. Esimerkiksi kävellessäsi, tunne jokainen askel, huomaa ympäristösi ja arvosta liikettä. Keskity kehon liikkeeseen ja yhteyteen, jonka luot maahan jokaisella askeleella. Tämän voi tehdä sisällä tai ulkona, hitaasti tai nopeasti, ja se voi liittyä melkein mihin tahansa muuhunkin liikuntamuotoon josta nautit, kuten uintiin, juoksuun tai pyöräilyyn. Itse olen huomannut, että ajatus kulkee parhaiten luonnossa liikkuessa.
Kommunikoi tiedostavasti: Harjoittele aktiivista kuuntelua keskustelujen aikana. Vältä keskeyttämistä, laita häiriötekijät syrjään ja vastaa harkiten. Tämä edistää parempaa yhteyttä lähimmäisiisi. Monesti perhearjessa olen huomannut, että yhteiset puheenaiheet puolison kanssa rajoittuvat arjen toimintoihin ja sellainen aidosti läsnäoleva syvällinen keskustelu jää vähemmälle. Tämä voi johtaa siihen, että menettää yhteyden toiseen ihmiseen, joten kannattaa tietoisesti ylläpitää keskusteluyhteyttä ja varata yhteistä aikaa.
Tee työtä tiedostavasti: Arvosta työtäsi ja ajankäyttöäsi. Pyri jakamaan työtehtävät pienempiin, hallittaviin vaiheisiin ja kiinnitä jokaiseen tehtävään täysi huomio ennen kuin siirryt seuraavaan. Itselläni on taipumusta multitaskaamiseen ja poukkoilemiseen eri tehtävien välillä, mutta suunnitelmallisuus on usein ajankäytön kannalta tehokkaampaa ja se pitää myös ajatukset paremmin koossa.
Tee tietoisia valintoja: Pyri olemaan tietoinen tekemistäsi valinnoista arkisissa tilanteissa, esimerkiksi ruokakaupassa. Mieti ovatko valintasi sopusoinnussa arvojesi kanssa ja edistävätkö ne sinun, läheistesi ja maailman hyvinvointia.
Mindfulness on taito, joka kehittyy harjoituksen myötä. Kannattaa aloittaa pienin askelin, ja olla tuomitsematta itseä siitä jos se tuntuu ensin vaikealta. En voi väittää, että omassa arjessani toteuttaisin näitä kaikkia yllä olevia pointteja jatkuvasti, saatikka että osaisin aina elää niiden mukaisesti. Sen sijaan olen ottanut lempeän lähestymistavan ja ajattelen, että tiedostavan elämäntavan omaksuminen on prosessi. Olen sen omalla kohdallani käynnistänyt ja huomannut saavani siitä hyötyjä omaan hyvinvointiini, ja vähitellen olen myös oppinut hyväksymään itseni keskeneräisenä ja epätäydellisenä ihmisenä.
-Elisa
