Kuvapäiväkirja: Tokio Shibuya & Shinjuku

Tokio on elämän täyttämä miljoonakaupunki, joka sykkii mainosvalojen välkkeestä ja ihmisten askelista. Kuitenkin kaiken metelin ja tungoksen keskellä asuu rauha ja hiljaisuus.

Shibuyan alueelta päällimäiseksi mieleen jäänyt asia on ruuhka. Neonvaloilla välkkyvät mainoskyltit valaisevat harmaan talvipäivän. Valtavia ihmismassoja velloo edestakaisin, mihin tahansa suuntaan katsotkin. Mikä parasta, ihmiset täällä eivät ole yhdestä muotista veistettyjä vaan kadut täyttyvät hyvin erilaisista ihmisistä: on luovia hipsterityyppejä, työläisiä, ikäihmisiä, pariskuntia, tiiviitä kaveriporukoita, bisnesmiehiä ja koulupukuisia lapsosia, kukin rientämässä määrätietoisina tahoilleen. Tätä touhua on mielenkiintoista seurata ja pysähtyä hetkeksi sen äärelle, Shibuya Crossing on paras paikka tähän. Suurkaupunkien ihmiset ovat oppineet etenemään ketterästi tungoksessa, tehden pieniä väistöliikkeitä ja vaihtaen askelten rytmiä tarvittaessa, ohjaten kulkuaan sopivista ihmisen mentävistä aukoista. Se on kuin tanssia, joka alkaa aina uudelleen liikennevalojen vaihtuessa vihreäksi. Jos haluaa tunnelmoida mutta ei niinkään olla itse osana vellovia ihmismassoja, niin risteyksen päädyssä sijaitseva Starbucks kahvila (2.krs) tai vastapäisen 109 tavaratalon ylin kerros ovat oivallisia levähdyspaikkoja.

Pienen kävelymatkan päässä Shibuyan rautatieasemalta on Yoyogin puistoalue, joka tarjoaa rauhaisan pakopaikan Shibuyan hulinasta. Lammikoissa viihtyy paljon äänekkäitä vesilintuja sekä suuria korppeja, joiden peseytymisrutiineja on mukavaa seurata. Iltapäiväauringon osuessa alastomiin puihin syntyy pitkiä varjoja, jotka kuvioivat talven kellertämät nurmialueet ja luovat karua, pelkistettyä kauneutta. Puiston laidalta on kulku Meijin temppeliin, jossa 12-metriset puiset torii -portit johdattelevat polulle yhdessä muiden ”pyhiinvaeltajien” (lue: turistilauman) kanssa.

Shinjuku jakaantuu käytännössä kahteen osaan: toimisto- ja hallintorakennuksien alueeseen jonka voi kuvitella kuhisevan elämää arkisin, sekä ravintola- ja shoppailualueeseen, joka täyttyy ihmisistä viimeistään illan hämärtyessä. Shinjukun juna-aseman läheisyydessä sijaitsevalla Memory Lanella saattaa aistia historian havinaa ja maistella herkullisia yakitori-vartaita. Läheinen Government Building tarjoaa huikeat näkymät silmänkantamattomiin jatkuvaan asfalttiviidakkoon 45. kerroksessa sijaitsevalta näköalatasanteelta (juuri ennen auringonlaskua ei tarvinnut jonottaa).

Tokion kulinaristinen tarjonta on monipuolisuudellaan hengästyttävä. Miltä tahansa alueelta voi löytyä erinomaisia ruokapaikkoja, joiden vertailussa voi lähteä siitä että tuoreimmat ja herkullisimmat annokset löytyvät kenties niistä joissa on pisimmät jonot, ja välillä jonot voivat todellakin olla pitkiä. Paljon hyviä ravintoloita on kuitenkin myös piilossa katseilta, sijoittuneina rakennusten ylempiin kerroksiin, kuten vaikkapa meidän testaama Nabezo (3-5-4 Shinjuku Rainbow Village Building, 7.krs). Parasta sukiyakia ikinä, ja vielä all you can eat, eli tyhjin massuin ei tarvitse täältä poistua.

Citysamoilun väsyttämää kehoa sopii liotella onsenissa, eli japanilaisessa kylpylässä, joita löytyy useita sekä kaupungista että sen ulkopuolelta. Parhaat ovat niitä, joista avautuu maisemat luontoon. Onseneissa on kuumia ulkoilma-altaita, jotka lämmittävät ja rentouttavat ihan yhtä tehokkaasti kuin suomalainen sauna. Halutessaan voi vuokrata yksityisen huoneen ja nauttia kylvyn jälkeen rauhallisen lounaan. Muutaman tunnin onsen-elämyksen myötä olet taas valmis uusiin seikkailuihin.

Shinjuku:

Yoyogi puisto:

Meiji temppeli:

Shibuya:

Edellinen
Edellinen

Kuinka olla kuin vesi?

Seuraava
Seuraava

Kuvapäiväkirja: Tokio Marunouchi