Paljonko kuluu sähköä ja vettä uudessa omakotitalossa?
Sähkön- ja vedenkulutus isossa omakotitalossa
Sähkö, sen hinnat ja kulutus on puhuttanut paljon viime aikoina. Mekin olemme miettineet omia käyttäytymismalleja arjessa ja niitä puitteita ja toimintoja, mistä meidän sähkön ja veden kulutus muodostuu.
Aiemmin kirjoiteltiin jo omakotiasumisen kustannuksista täällä, nyt luupissa on energiankulutus.
Kerrataan alkuun speksit:
omakotitalo, rakennusvuosi 2019 (huoneistoala 177 m2, kerrosala 237m2, kokonaisala 357m2)
lämmitysmuotona maalämpö
viilennysmuotona maaviileä ja 2x ilmalämpöpumppua
sulakekoko 3x35A
asukkaita 4
Heitetäänpä sitten lukuja kehiin. Eli kolmen vuoden asumisen puitteissa meillä on ollut talossa sähkön keskikulutus n. 17 000 kwh vuodessa ja vedenkulutus on ollut n. 80 kuutiota vuodessa.
Suomalaisten vedenkulutus vaihtelee suuresti, riippuen mm. henkilön iästä, asumismuodosta ja yksilöllisistä kulutustottumuksista. Yhden lähteen mukaan suomalaisten keskimääräinen vedenkulutus on 140 litraa/vrk eli n. 51 kuutiota vuodessa (lähde: motiva.fi). Toisen lähteen mukaan omakotitalossa asuva nelihenkinen perhe kuluttaa n. 100 kuutioita vettä vuodessa (lähde: yle.fi). Mikäli näihin tietoihin on luottaminen, meillä vedenkulutus on ollut selvästi keskimääräistä alhaisempi.
Sähkönkulutuksen osalta neljän hengen kaukolämmitteinen omakotitalo (120 m2) kuluttaa vuodessa keskimäärin 7300 kwh ja saman kokoinen talo sähkölämmitteisenä kuluttaa keskimäärin 19 700 kwh vuodessa (lähde: fortum.fi). Nämä keskiarvot eivät äkkiseltään vaikuta meille kovin mairittelevilta. Okei, meidän talo on selvästi isompi kuin tässä esimerkissä, eikä esimerkkitalojen luvuissa ole myöskään huomioitu sähköauton lataamiseen ja ulkoporealtaan käyttöön liittyvää kulutusta. Tässä alla kerromme meidän kulutustottumuksista, jotka osaltaan selittävät meidän lukuja.
Mitkä asiat vaikuttavat kulutukseen?
Veden kulutus on matkan varrella vaihdellut jonkin verran ja siihen on vaikuttanut mm. kuntan ja tuija-aidan runsas kasteleminen niiden istuttamisen jälkeisenä kesänä. Toinen iso tekijä vedenkulutuksessa on ulkoporealtaan veden vaihtaminen 2-3 kertaa vuodessa. Meidän perheessä kenelläkään ei ole ollut tapana ottaa erityisen pitkiä suihkuja. Pesemme pyykkiä vain täysiä koneellisia ja se pyörii meillä noin 3-4 kertaa viikossa. Kuivausrumpua käytämme paljon, ja sinne menevät kaikki pyykit mitkä sinne voi suinkin laittaa. Astianpesukonetta pyöritetään samoin aina täytenä ja noin 3-4 kertaa viikossa.
Sisälämpötilan olemme pitäneet talvella oleskelutiloissa 21-22 asteessa ja makuuhuoneissa 20 asteessa. Kesäisin olemme hellepäivinä käyttäneet ilmalämpöpumppuja viilentämiseen. Talossamme on runsaasti isoja ikkunapintoja, ja vaikka ne ovat laadukkaita sekä tiiviitä, vaikuttaa se luultavasti lämmityksen kokonaisuuteen ja siten sähkönkulutukseen. Sisätiloissa pidämme valoja varsin vähän päällä, sillä saamme paljon päivänvaloa luonnosta ja talvisin tykkäämme oleskella hieman hämärässä ja tunnelmoida. Lisäksi nykyaikaiset LED-valaisimet kuluttavat muutenkin hyvin vähän sähköä. Valtaosa ulkovaloista on asetettu hämäräkytkimelle ja/tai liiketunnistimelle, ja niitä pidämme vain kohtuullisen määrän päällä pimeään aikaan.
Muita sähkönkulutukseen vaikuttavia asioita ovat mm. kodinkoneiden käyttäminen, viihde-elektroniikka, saunominen ja kylpeminen, ulkoporeallas sekä sähköauton lataaminen. Takka voi vaikuttaa lämmityskuluihin vähentävästi, varsinkin jos kyseessä on varaava takka, meillä on kiertoilmatakka eikä se ole tänä syksynä vielä ollut käytössä.
Mitkä on meidän isoimmat energiasyöpöt?
Ulkoporealtaan sähkönkulutus on arviolta 3000-4000 kwh vuodessa, mutta kulutukseen vaikuttaa hyvin moni asia, kuten koko, eristys, sijoituspaikka, sääolosuhteet, käyttöaste sekä veden lämpötila-asetukset (lähde: auraspa.fi ja novitek.fi). Emme ole varsinaisesti mitanneet ulkoporealtaan kulutusta, mutta mikäli yllä olevat arviot pitävät kutinsa, niin ulkoporealtaan osuus meidän kokonaissähkönkulutuksesta on jopa 20%. Tämä on todella paljon siihen nähden, että ammeen käyttöaste on kesän jälkeen ollut varsin alhainen. Nyt olemmekin kytkeneet altaan veden peruslämpötilan selvästi alemmas valmistajan ohjeen mukaan.
Autona meillä on tällä hetkellä yksi isoakkuinen lataushybridi ja toinen täyssähköauto on pian tulossa. Lataamme sähköautoa voimavirtapistokkeesta. Auton lataukseen liittyvän sähkönkulutuksen olimme arvioineet olevan tällä hetkellä n. 3500-4500 kwh vuodessa. Ilmeisesti talvikuukausina auton lämmitys lisää energiankulutusta, ja marraskuun ensimmäisen puoliskon toteutuma oli auton oman appin mukaan 252kwh, mikä ajaisi jopa 6000 kwh:iin vuositasolla. Näin ollen myös sähköauton laatamisen osuus on ihan merkittävä meidän kokonaiskulutuksesta (jopa kolmanneksen!) ja tulee pian lisääntymään toisen auton saapumisen myötä. Vaikka sähköauto lisää kodin energiankulutusta merkittävästi, on sen käytöllä muutoin valtavasti myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi ympäristölle perinteiseen polttomoottoriautoon verrattuna.
Näin yhteenvetona voidaan todeta, että ilman sähköautoa ja ulkoporeallasta olisi meidän sähkönkulutus varsin kohtuullista ja kenties jopa karvan alle keskiarvon vastaavan asumis- ja lämmitysmuodon välisessä vertailussa. Herättääkö tämä ajatuksia? Oletko seurannut omaa sähkön- ja vedenkulutustasi viime aikoina? Mitkä asiat teillä on energiasyöppöjä?
