Konmari suomalaisessa arjessa

KonMari-menetelmä on yksi tunnetuimmista kodin järjestämisen tavoista maailmassa. Se lupaa pysyvän muutoksen: koti käydään läpi kerran perusteellisesti, ja sen jälkeen järjestys säilyy. Tällainen ajatus on hyvin houkutteleva, sillä ainakin omalla kohdallani ja perhearjessa järjestys on harvoin pysyvä olotila. Monille KonMari on toiminut juuri niin kuin luvataan, mutta onko se menetelmänä vähän raskas, aikaa vievä ja arkeen huonosti sopiva? Tässä artikkelissa KonMaria tarkastellaan suomalaisen arjen näkökulmasta. Miksi menetelmä ei aina toimi sellaisenaan, ja mitä siitä kannattaa silti ottaa käyttöön, vaikka koko projektia ei koskaan tekisi.

Mikä KonMari-menetelmä oikeastaan on?

KonMari-menetelmä perustuu ajatukseen, että kodin järjestys ei synny siivoamalla, vaan tekemällä tietoisia päätöksiä tavaroista. Menetelmän ytimessä on kertaluonteinen, mutta perusteellinen prosessi, jossa koko koti käydään läpi systemaattisesti, ei huone kerrallaan vaan kategorioittain.

KonMarissa tavarat jaetaan viiteen pääkategoriaan: vaatteet, kirjat, paperit, sekalaiset tavarat (komono) ja lopuksi tunnearvoltaan tärkeät esineet. Ajatus on, että helpoimmista aloitetaan ja vaikeimpiin siirrytään vasta, kun päätöksentekokyky on kehittynyt. Näin ollen menetelmä on etenevä kokonaisuus.

Keskeinen periaate on se, että kaikki saman kategorian tavarat kerätään ensin yhteen yhteen paikkaan ja vasta sen jälkeen päätetään, mitkä niistä jäävät. Tavaroiden kokonaismäärä tehdään näkyväksi, ja juuri näkeminen muuttaa usein suhtautumista tehokkaimmin.

Päätöksenteon apuna KonMari käyttää tunnekysymystä: herättääkö esine iloa. Tätä on tulkittu ja kritisoitu paljon, mutta alkuperäinen ajatus ei liity hetkelliseen mielihyvään, vaan siihen, kokeeko esineen edelleen kuuluvan omaan elämään. Kysymys ei ole siitä, onko tavara kaunis tai kallis, vaan siitä, onko sillä edelleen paikka arjessa tai identiteetissä.

Kun tavarat on käyty läpi, menetelmä painottaa säilytystä. Jokaisella esineellä tulisi olla oma, selkeä paikkansa. Säilytys on tapa vähentää arjen kuormitusta. Kun tavaran paikka on yksiselitteinen, sen palauttaminen ei vaadi päätöksentekoa. Tässä mielessä KonMari ei pyri täydelliseen siisteyteen, vaan päätösväsymyksen vähentämiseen.

KonMari lupaa pysyvää muutosta siksi, että prosessi oletetaan tarvittavan vain kerran. Kun päätökset on tehty huolellisesti ja tavaramäärä vähentynyt, järjestyksen pitäisi säilyä ilman jatkuvaa siivoamista. Tämä lupaus on osa menetelmän vetovoimaa, mutta myös sen suurin kompastuskivi arjessa. Se edellyttää aikaa ja tilaa, jossa suuri kertaluonteinen projekti on mahdollinen. Juuri tästä syystä KonMari toimii monille voimakkaana käännekohtana, mutta toisille se jää raskaaksi ihanteeksi. Menetelmä itsessään on selkeä ja johdonmukainen.

Miksi KonMari kiinnostaa, mutta myös uuvuttaa jo ennen aloittamista?

KonMarin suosio perustuu siihen, että se lupaa yksinkertaisen ratkaisun monimutkaiseen ongelmaan. Kun tavarat käydään läpi kategorioittain ja säilytetään vain ne, jotka koetaan tarpeellisiksi, koti muuttuu helpommaksi käyttää. Vähemmän tavaraa, vähemmän kaaosta ja vähemmän päätöksiä arjen keskellä.

Samaan aikaan ajatus koko kodin läpikäymisestä tuntuu isolta urakalta. Kiireisessä arjessa järjestämisprojekti voi tuntua taas yhdeltä vaatimukselta lisää. Tunnistatko ajatuksen, että koti kyllä pitäisi saada kuntoon, mutta aikaa tai energiaa ei ole siihen, että kaikki tavarat levitettäisiin esiin ja arvioitaisiin yksi kerrallaan? Menetelmä toimii parhaiten tilanteissa, joissa aikaa ja tilaa on järjestämiselle. Tavallisessa arjessa nämä ehdot eivät aina täyty, ainakaan meikäläisellä.

Suomalaisen kodin järjestyshaasteet

KonMari on globaali menetelmä, mutta kodit eivät ole samanlaisia kaikkialla. Suomalaisessa arjessa on piirteitä, jotka tekevät järjestämisestä omanlaistaan, ja jotka vaikuttavat siihen, miksi menetelmä ei aina tunnu sellaisenaan istuvan arkeen.

Moni suomalainen asuu kerrostalossa tai kompaktissa rivitalossa, erityisesti kaupungeissa. Asunnot on usein suunniteltu tehokkaiksi, ei runsaiksi säilytystiloiltaan. Kaappeja on rajallisesti, varastot pieniä tai jaettuja. Tavaraa ei välttämättä ole liikaa määrällisesti, mutta se joutuu kilpailemaan samasta tilasta arjen perustoimintojen kanssa. Keittiön kaapit, eteinen ja makuuhuone joutuvat kantamaan enemmän kuin mihin ne on alun perin mitoitettu.

Vuodenajat näkyvät suomalaisessa kodissa poikkeuksellisen vahvasti. Jokaiseen vuodenaikaan tarvitaan omanlaisensa vaatetuksen ja harrastevälineet. Talvella pulleat untuvatakit tursuavat kaapeista ja kesällä pyöräilykypärät ja mökkivarusteet kasaantuvat eteiseen. Kuulostaako tutulta? Tavaraa ei voi karsia pysyvästi ilman, että se kostautuu seuraavana kautena. Tämä tekee ajatuksesta ”pidä vain ne tavarat, joita käytät päivittäin” monelle jo suoraan epärealistisen.

Suomalaisessa kodissa on usein myös vahva käytännöllisyyden perinne. Tavaroita säilytetään ”varmuuden vuoksi”, koska ne ovat joskus olleet tarpeellisia, ja voivat olla taas. Tämä ei aina liity tunnesiteeseen, vaan rationaaliseen ajatteluun: ei haluta ostaa uudelleen jotain, mikä jo on olemassa. KonMarin tunnekeskeinen karsintalogiikka voi törmätä tähän ajatteluun.

Arki on usein jaettua. Kodeissa asuu perheitä, etätyötä tekeviä aikuisia, lapsia ja lemmikkejä. Tavarat eivät ole yhden ihmisen hallinnassa, eikä päätöksiä tehdä yksin. Lasten lelut, harrastukset, koulutarvikkeet ja puolison varusteet elävät eri eri tarpeista käsin. Kategorioittainen järjestäminen vaatii yhteistä aikaa ja yhteistä ymmärrystä, jota arjessa ei aina ole.

Lisäksi suomalainen arki on usein aikataulutettua ja tiivistä. Työ, perhe, harrastukset ja palautuminen kilpailevat samasta ajasta. KonMari edellyttää rauhallista, keskeytymätöntä aikaa ja päätöksentekoa, joka voi tuntua ylellisyydeltä. Monelle realistisempi tavoite ei ole täydellinen järjestys, vaan koti, joka toimii riittävän hyvin ilman jatkuvaa säätämistä. Ainakin itselleni KonMarin kirjaimellinen soveltaminen on ylivoimainen ajatus, mutta menetelmästä voi muovata omaan arkeen sopivan, lempeämmän ja realistisemman version.

Mikä KonMarissa toimii?

KonMarin perusajatuksissa on paljon sellaista, mikä toimii myös kevyempänä versiona. Menetelmä ei ole kaikki tai ei mitään, vaikka se usein sellaisena esitetään.

Yksi toimivimmista oivalluksista on ajattelu kategorioiden kautta. Sen sijaan että järjestetään yksi kaappi tai huone kerrallaan, tarkastellaan yhtä tavaratyyppiä kokonaisuutena. Tämä auttaa hahmottamaan tavaramäärää paremmin kuin huonekohtainen siivoaminen. Kun kaikki saman kategorian tavarat ovat näkyvissä, päällekkäisyydet ja turha säilyttäminen tulevat helpommin esiin.

Toinen hyödyllinen periaate on tavaramäärän näkyväksi tekeminen. Moni kokee kodin olevan täynnä, mutta ei osaa sanoa miksi. Kun tavarat kerää yhteen, määrä konkretisoituu. Usein tämä riittää siihen, että päätöksenteko helpottuu. Kaikkia tavaroita ei tarvitse arvioida tunteella. Monessa tilanteessa riittää yksinkertainen kysymys siitä, käytetäänkö tavaraa oikeasti.

Kolmas keskeinen ajatus on selkeät säilytyspaikat. Kun jokaisella tavaralla on oma paikkansa, arki helpottuu ilman jatkuvaa siivoamista. Tavarat palautuvat paikoilleen helpommin, tasot pysyvät siistimpinä ja etsimiseen kuluva aika vähenee. Tämä on usein tärkeämpää kuin se, kuinka paljon tavaraa lopulta karsitaan.

Kodin järjestys arjessa

Itse tarkastelen kodin järjestystä ennen kaikkea arjen toimivuuden kautta. Järjestämisen tarkoitus ei ole tehdä kodista täydellistä, vaan helpottaa elämää. Tästä näkökulmasta järjestäminen ei ole kertaluonteinen projekti, vaan jatkuvaa, kevyttä ylläpitoa.

KonMari-menetelmä painottaa usein ajatusta siitä, että koti järjestetään kerran kunnolla ja sen jälkeen järjestys säilyy itsestään. Ainakaan omassa arjessani tämä ei pidä paikkaansa. Tavaraa tulee ja menee, elämäntilanteet muuttuvat ja koti elää mukana. Siksi järjestys ei ole pysyvä tila, vaan asia, jota ylläpidetään pienillä toistuvilla valinnoilla.

Jos haluat tarkastella kodin järjestystä ilman yhtä tiettyä menetelmää, artikkeli Kodin järjestys käsittelee aihetta nimenomaan arjen näkökulmasta. Jos taas kaipaat nopeita ja kevyitä keinoja kodin selkeyttämiseen ilman suurta urakkaa, artikkelissa Vinkit kodin raikastamiseen keskitytään pieniin tekoihin.

KonMari suomalaisessa arjessa

Suomalaisessa arjessa KonMari toimii parhaiten silloin, kun sitä sovelletaan joustavasti. Kaikkia periaatteita ei tarvitse noudattaa, eikä koko kotia tarvitse käydä läpi yhdellä kertaa. Usein riittää, että poimii menetelmästä muutaman toimivan ajatuksen ja käyttää niitä omien tarpeiden mukaan.

Kategorioittainen ajattelu voi auttaa silloin, kun jokin tavaratyyppi tuntuu hallitsemattomalta. Tavaramäärän näkyväksi tekeminen voi toimia herättävänä hetkenä ilman, että koko koti menee remonttiin. Selkeät säilytyspaikat voivat vähentää arjen kuormitusta enemmän kuin yksittäinen iso järjestämisprojekti. Tärkeintä on se, että järjestys tukee arkea eikä aseta sille uusia vaatimuksia. Koti on paikka, jossa eletään.

KonMari-menetelmä on ansainnut paikkansa kodin järjestämisen kentällä. Suomalaisessa arjessa toimivin ratkaisu on usein yhdistelmä. Poimitaan KonMarista ne periaatteet, jotka tukevat omaa elämää, ja jätetään loput pois. Järjestys, joka kestää arkea, syntyy harvoin yhdellä isolla ponnistuksella. Useimmiten se rakentuu pienistä, toistuvista valinnoista, jotka tekee kodista helpomman paikan olla.